En tiedä kuinka moni muistaa lapsuudestaan kirjan Hanhiemon satuaarre. Itse luin sitä aina Kivelän mummolassa – kirja oli kulunut ja kannet lähes irronneet. Silti sen kuvat jaksoi katsella ja tarinat lukea uudelleen ja uudelleen.
Huomasin samaisen kirjan kerran kirjakaupassa hyllyssä ja voi sitä tuttuuden tunnetta kun otin kirjan käteeni ja aloin selailla sen sivuja. Pitihän se sitten omaan kirjahyllyyn ostaa. Yksi saduista on erityisesti jäänyt mieleen – Eukko ja porsas. Satu oli lorunomainen ja sivujen laidoilta kuvitettu.
En vielä osannut edes lukea, kun osasin jo tarinan ulkoa ja muistan lukeneeni sen eräänä jouluna mummolle ja ukille jouluaterian jälkeen. ”Lukemista” helpottivat tietenkin kuvat ja tarina oli kaikkien mielestä hauska. Pieni pätkä tähän niille(kin), jotka eivät tarinaa tunne tai ole sitä lukeneet:
”Lehmä, lehmä, anna minulle maitoa.
Kissa ei tapa rottaa,
rotta ei jyrsi nuoraa,
nuora ei hirtä teurastajaa,
teurastaja ei tapa härkää,
härkä ei juo vettä,
vesi ei sammuta tulta,
tuli ei polta keppiä,
keppi ei lyö koiraa,
koira ei pure possua,
possu ei mene aidan yli
ja minä en pääse yöksi kotiin.”
Koska tarina on jäänyt niin hyvin mieleen, tuli (Ismo-serkkuani lainatakseni) eräänlainen bon voyage -tunne nähdessäni tämän pätkän tv:stä:
…jonka sai päähän Jussi!
ai että. tuo kirja! olin jo unohtanu..meillä kans luettiin kovasti. :)
VastaaPoistaOlin jo miettimässä kommenttia, kun näin kuvan kirjasta. Näköjään muistit saman kuin itsekkin eli tuohan sieltä meidän mummolasta kovin kuluneena löytyi. Tässä samassa kommentit, että kivan blogin olet pistänyt ja pitääpä seurailla tätäkin :)
VastaaPoistaJa tuosta bon vojaas hommasta, niin se on Nykäs Masan lanseerama muunnos (tosin varmasti ilman että itse tiennyt) Déjà vu -termistä. Muistaakseni kymenlaakson serkut tätä Nykäs-versiota joskus viljelivät. Eli tämäkään ei ole omaa keksintöäni vaan keräilen kasaan muiden vitsit ;)
VastaaPoista